maanantai 10. lokakuuta 2016

JCC #12

Jehkotar CRAFTChallenge bongasin taas biisin. Tällä kertaa se oli 

Egotripin Matkustaja

Ja laulua kuunnellessani palasin ajatuksissa täällä päin sattuneisiin tapahtumiin joka taitaa olla joka vuotinen ja ympäri suomen/vuoden . Niinkin mieltä järkyttävä asia kun itsemurha.
Tämä kortti meni siis perheelle jotka ovat menettäneet hiljattain nuoren aikuisen alun.


Korvaani otti tässä laulussa nämä sydäntä riipivät sanat:

"Asemalta kaikuivat kuulutukset
Kutsuna jota pakoon ei pääse
Nouset kyytiin kerran, oot kyydissä aina

Aina matkalla jonnekin
Minne ikinä päätyykin
On puolitiessä jostain
Tietää sen varsin hyvin itsekin
On olemassa asioita
Niin kipeitä ja vaikeita
Ettei niistä puhumalla selviä"

(Egotrippi Matkustaja) 

Huh huh. . . . . painavaa tekstiä.
Olen menettänyt nuoruus vuosina kaverini juuri tällä kamalalla tavalla.
Ja pahoitan mieleni siitä asiasta edelleen, ajatellessani sitä.
Niin paljon olisi ollut vielä edessä. . . . 

Tälläinen raskas ja ajatuksia herättävä postaus tällä kertaa.
Ensi kerralla iloisemmissa aiheissa.

Emma

2 kommenttia:

Armiida kirjoitti...

Kauniin rauhallinen osanotto kortti. Tuota leimasinta voi tosiaan käyttää tällaiseenkin aiheeseen, pitääpä laittaa mieleen, kun omistan sellaisen minäkin.
Toivottavsti ei aivan heti tule sille käyttöä näin surullisessa kortissa kuitenkaan.

Camilla kirjoitti...

Voimia sinulle <3 Korttisi on nätti surusta huolimatta. Haleja <3